maanantai 2. toukokuuta 2011

10 klassikkoa: Pentti Saarikosken runoja

Pentti Saarikoski: Ääneen. Otava 2004.

Pentti Saarikoski on mielestäni laskettavissa moderniksi klassikoksi. En muista, että olenko yhtään hänen runokirjoistaan lukenut kokonaan. Ainakin siitä on joitakin vuosia aikaa, kun olen katsonut niitä edes selaillen.

Runot tuntuivat pääosin olevan outoja ja sellaisia mistä en yleensä pidä. Ne olivat jotenkin liian korkealentoisia ja olisivat tarvinneet jonkinlaista tulkintaa. Nämä on niitä runoja, joiden kuuntelu ei äänikirjana oikein toimi. Ne pitäisi nähdä paperilla ja sulatella rauhassa.

Täytyy kyllä sanoa, etten ihan täysin ymmärrä, että mistä se Saarikosken maine tulee. Tämän kokoelman avulla se ei ainakaan itselleni avautunut.

2 kommenttia:

  1. Saarikoski oli ensimmäisiä suorasanaisen runouden voimahahmoja, häntä ennen olivat loppusoinnut olleet tosi pitkään muodissa. Hänen runoissaan on sekä hyvää että huonoa, mutta uuden runouden tuoreiden tuulien tuojana hän on omaa luokkaansa. Kannattaa tutustua koko hänen runotuotantoonsa.

    VastaaPoista
  2. Joo, täytyy varmaan joskus tulevaisuudessa yrittää uudestaan, kun Saarikoskea kuitenkin pidetään yleensä sen verran laadukkaana.

    VastaaPoista