Kirja: Fyrverkerimakarens dotter

Philip Pullman: Fyrverkerimakarens dotter. Opal 2005.
(Kääntäjä: Olle Sahlin)

Fyrverkerimakarens dotter on aasialaishenkinen fantasiasatu. Lilan isä tekee ilotulitteita ja tytär haluaa samaan ammattiin. Hänen ystävänsä Chulak työskentelee elefantinhoitajana. Vastaan tulee kaikenlaista hässäkkää ja ongelmaa ennen kuin Lila pääsee oikeasti tekemään raketteja.

Olen kyllä lukenut aikaisemmin osan Philip Pullmanin kirjoista, mutta mikään erityisen iso fani en ole koskaan ollut. Tämä kirja tuli hankittua joskus nettikirjakaupasta, kun halvalla sain.

Kirja ei ollut huono, mutta tästä olisi saanut paremmankin. Jos se olisi ollut pidempi, niin asioita olisi ehkä keritty käsitellä vähän syvällisemmin. Tuntui, että kohderyhmänä olivat nuoremmat lukijat ja tässä se siis näkyi, vaikka ei pitäisi.

Eniten pidin tässä kirjassa siitä hyvästä itämaisesta tyylistä, mitä löytyi myös Tuhannen ja yhden yön saduista.

Lukuhaasteet:
Totally British - Modern Men Writers
Kirjavuori Mount Everestille

Kirja: Khao Lakin sydämet

 

Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet. Tammi 2013.
(Kansi: Laura Lyytinen)

Tämä on nuortenkirja, jossa lomaillaan Thaimaassa ja jossa on tärkeässä osassa vuosia aikaisemmin tapahtunut tapaninpäivän tsunami. En ole kyllä aikoihin itkenyt kirjan kanssa, mutta nyt olin tippa linssissä suunnilleen joka välissä. Mä en ole koskaan käynyt Thaimaassa enkä ole ihan heti suunnitellut sinne menevänikään. En tunne ketään, joka olisi ollut siellä tsunamin aikaan (tai no, oikeastaan mä tiedän yhden joka oli). Kuitenkin kirja onnistui vetoamaan muhun sen verran paljon, etten nyt kykene saamaan mitään järkevää tekstiä tähän. Tässä taitaa nyt sitten olla yksi tämän vuoden parhaista nuortenkirjoista.

Kirja: Hopealaakson salaisuus

Chitra Banerjee Divakaruni: Hopealaakson salaisuus. Tammi 2004.
Köyhän perheen poika Anand asuu Kalkutan slummissa. Hänen tapaamansa vanha mies paljastuu Himalajalta tulevan parantajayhteisön jäseneksi. Anand lähtee tämän mukaan viemään taikakotiloa takaisin vuoristoon ja saa mukaansa myös orpotyttö Nishan. Matkalla on esteitä ja paha voimakin iskee porukkaa vastaan.

Sarjan seuraava osa on odottanut omassa hyllyssä ikuisuuden, mutta pitihän tämä eka osa lukea ensin. Mä olen pitkään kaipaillut luettavakseni enempi jotain kevyttä fantasiaa ja tämä kolahti siihen tarpeeseen.

Kirja ei ole periaatteessa kauhean uniikki asetelmaltaan. Onhan näitä ennenkin nähty, missä köyhällä ja yksinäisellä lapsella on taikakykyjä. Hyvän ja pahan taistelu on kanssa aika peruskamaa suuressa osassa fantasiakirjoja.

Tästä huolimatta kirja ei ollut mitenkään stereotyyppinen tai tylsä. Tarina kulki nopeasti eteenpäin ja säilyi koko ajan tosi kiinnostavana. Eksoottinen tapahtumaympäristö teki kanssa kirjasta vielä kiinnostavamman.

Lukuhaasteet:
Totally British - Commonwealth (Intia)

Sarjakuva: Kyckling med plommon (Luumukanaa)

Marjane Satrapi: Kyckling med plommon. Galago 2008. (suom. Luumukanaa)

Marjane Satrapin sarjakuvia on arvioitu jonkun verran blogeissa ja niistä on tykätty, muutenkin nämä ovat olleet suosittuja ja palkittuja. Mä luin joskus Persepolista, mutta muistelen, etten päässyt siinä koskaan loppuun asti. Tämän Luumukanaa -sarjakuvan sorruin ostamaan netistä ruotsiksi, kun se oli alennuksella ja tämän sain luettua loppuun asti.

Sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Iraniin. Päähenkilönä on mies, jonka vaimo rikkoo tahallaan hänen tärkeän soittimensa. Mies ei halua sen jälkeen enää elää, vaan odottaa kuolemaa.

Piirrostyyliltään sarjakuva on mustavalkoinen ja selkeä ilman turhia yksityiskohtia. Mustaa on aika paljon mukana, niin yleisvaikutelma on aika synkkä, mutta ei juonikaan mikään erityisen iloinen ole. Kulttuurillisessa mielessä tämä on ihan hyvä tuttavuus, kun iranilaiseen kirjallisuuteen ei pääse kovin usein tutustumaan. Muuten en sitten tästä oikeastaan innostunut, että en tunne tarvetta päästä lukemaan Satrapin muita teoksia.

Lukuhaasteet:
Seitsemän sarja