torstai 3. maaliskuuta 2011

10 klassikkoa: Saatana saapuu Moskovaan


Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan. WSOY 2005.

Nappasin tämän äänikirjana sattumanvaraisesti kirjastosta. Tiesin kyllä kirjan olevan klassikko, mutta mitään muuta en sitten tiennytkään. Jos klassikkohaastetta ei olisi ollut, olisin saattaa siirtää kirjan lukemista tai kuuntelua myöhemmäksi tulevaisuuteen.

Kirja alkaa, kun kahdelle kirjailijalle tulee juttelemaan puistossa outo mies. Tästä tapaamisesta aiheutuu ongelmia. Myöhemmin sama mies tai hänen seuralaisensa näyttäytyvät myös monille muille kaupunkilaisille. Siitä seuraa outoja tapahtumia, ihmisiä katoaa tai sekoaa. Kirjassa on mukana myös pitkiä pätkiä Jeesuksen aikaisesta Jerusalemista, joiden liittyminen varsinaiseen tarinaan oli paikoitellen aika heikkoa ja jossain määrin itselleni osittain epäselvää.

Ensimmäinen vaikutelma kirjasta oli, että se on outo ja outona se pysyi loppuun asti, mutta pakkohan se oli silti kokonaan lukea (tai siis kuunnella). Kirja olisi saanut olla aika paljon lyhyempi, silloin tarinasta olisi ehkä voinut saada toimivamman. Nyt tuntui, että se koostui useammasta irrallisesta palasesta, jotka eivät aina liittyneet kunnolla toisiinsa. Henkilöitäkin oli mukana paikoitellen vähän turhan paljon, meinasin välillä mennä sekaisin, että kuka teki mitä aikaisemmin. Tajusin jossain vaiheessa kirjaa, että tapahtumat sijoittuvat parin päivän ajalle ja hämmästyin, että miten paljon ehtii tapahtua niin lyhyessä ajassa (ei ihan siis Alastalon salissa, mutta melkein).

Kirjan joissain paperiversioissa on merkitty erikseen kursiivilla kohdat, jotka oli sensuroitu kirjasta Neuvostoliitossa. Ne olisi olleet mielenkiintoista nähdä. Mä tunnen kyllä jotenkin Neuvostoliiton historiaa, mutta näköjään sitä olisi pitänyt tuntea paremmin, jos olisin halunnut ymmärtää kirjan maailmaan paremmin. Kirja on siis määritelty satiiriksi, mutta mä en tunnistanut tyylilajin piirteitä kirjasta. Se ei ollut hauska, mutta en myöskään siis osannut nähdä sitä kirjan sisältämää kritiikkiä.

Tätä kirjaa en nyt suoraan suosittele luettavaksi kenellekään. Kirja ei siis kuitenkaan ollut huonoimpia mitä olen ikinä lukenut, mutta ei myöskään ole suosittelun arvoinen. Voitte siksi vilkaista myös nämä vähän paremmat arvioinnit: Kirjavinkit, Sallan lukupäiväkirja ja Morren maailma.

5 kommenttia:

  1. Minä haluisin lukea tuon kirjan joka tapaukessa :). Se on sillä pitkällä lukemattomien kirjojen listalla.

    VastaaPoista
  2. Minulla on kirjasta vähän erilainen mielipide, koska "Master i Margarita" on yksi suosikkikirjoistani... : )

    Olen opiskellut venäjää ja tiedän NL:n historiasta yhtä sun toista, joten tunnistin tyylilajin satiiriksi, mutta mielestäni ei pidä olla mikään asiantuntija hoksatakseen yhteiskuntakritiikkiä.

    Saatana saapuu Moskovaan on hyvin lennokas teos, toisin kuin moni muu Venäjän kirjallisuuden klassikko ja omalla vinksahtaneella tavallaan hyvin mielenkiintoinen kirja!

    VastaaPoista
  3. Mutanttiaasi: Heh, pitkät lukulistat on tuttu juttu. Mutta voi se olla niinkin, että suhun tämä kirja uppoaisi paremmin?

    Louise: Se on totta, että tämä ei ollut normaali venäläinen klassikko. Mielummin tämä kannattaa lukea kuin joku niistä toisista perusklassikoista, kun ne on tylsempiä. :D Tämä oli vaan turhan monimutkainen ja lennokas mulle.

    VastaaPoista
  4. Olen lukenut Saatanan pariin kertaan ja pitänyt siitä, eroaahan se suuresti muista venäläisistä klassikoista. Lainasin painoksen (entiselle) ystävälleni, joka kuulemma hävitti kirjan jossain matkoilla. Olisin halukas ostamaan itselleni ja jos vielä löytyisi mahdollisimman vanha painos. Pirkko-Liisa Hämäläinen, puh. 050-3616520.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antikka.net auttaa paremmin ja helpommin kirjan hankinnassa kuin minä. :)

      Poista