keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Elokuva-arvio: Extreme Ice

Mulla oli se hyvä päätös lukea enempi tietokirjallisuutta, mutta sitten älysin, että sitä samaa periaatetta voisi laajentaa myös elokuvapuolelle. Kirjastosta sitten löytyi onneksi tieto-dvd-hyllystä muutakin kuin remonttiohjeita ja jumppaa.

Extreme Ice (National Geographic 2008)

Dokumentissa Extreme Ice esitellään jäätiköiden nykytilaa. Ne sulavat ja hajoavat tällä hetkellä nopeammin kuin ennen. Myös vuoristoissa sijaitsevat jäätiköt ovat katoamassa lähitulevaisuudessa. Joka tapauksessa jäätiköiden sulaminen tarkoittaa merenpinnan nousua ja tilannen vaikuttaa myös juomaveden saatavuuteen. Sitä ei tiedetä varmasti, että sulavatko jäätiköt ihan kokonaan ja kuinka nopeasti. Jäätiköiden alle joutuvan veden vaikutuksesta ei myöskään olla ihan varmoja. Ainakin virtaavan veden vaikutus jäätiköiden hajoamiseen on iso. Dokumentissa kerrottiin myös jääjärvistä ja oli saatu selville, että kadotessaan ne eivät jäädy, vaan vedet valuvat jäätikön alle.

Tutkimusryhmät ovat asentaneet joillekin jäätiköille kameroita, jotka ottavat kuvia tunnin välein. Niistä näkyvät muutokset paremmin kuin satelliittikuvista, jotka saattavat kuvata samaa aluetta kymmenen päivän välein. Eniten kuvauksen kohteena dokumentissa olivat Grönlannin jäätiköt ja Columbian jäätikkö Alaskassa. Dokumentti oli aika mielenkiintoinen. Toisaalta se on katsomisen arvoinen pelkkien hienojen jäätikkömaisemien takia, mutta toisaalta myös ihan tietosisällön takia. Vajaan tunnin aikana ei kuitenkaan saada käsiteltyä aihetta kuin melko pintapuolisesti. Itse olisin välillä kaivannut esille enemmänkin vanhoja tutkimustuloksia ja tietoa siitä, mitä aiotaan tulevaisuudessa tutkia ja voiko sulamiselle oikein edes tehdä mitään (muuta kuin lopettaa fossilisten polttoaineiden käytön).

Paikoitellen dokumentista tuli muuten mieleen Risto Isomäen kirja Sarasvatin hiekkaa, jossa jäätiköt ja niiden sulaminen on yksi keskeisimmistä teemoista. Suosittelen kirjaa luettavaksi, sekin on oikeasti tosi mielenkiintoinen.

2 kommenttia:

  1. Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.

    Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm


    Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.

    Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.

    - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm


    Veikko Heiskanen oli geofyysikko ja geodeetti. Maalaisliiton kansanedustaja 1933-1936. 1935 sai eduskunnassa lain sukunimien suomalaistamisesta (Lex Heiskanen), jolla 250 000 suomalaista muutti vierasperäisen sukunimensä suomalaiseksi. Ohion yliopistossa 1950-61 Veikko Heiskanen johti tiedemiesryhmää, jonka salaisena tehtävänä oli laskea mannertenvälisten ydinohjusten tarkkoja lentoratoja ja osumatarkkuutta.


    http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm

    Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.

    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    http://suomenmaa.bravehost.com/

    VastaaPoista
  2. Hmmm, mistähän hyvästä tämäkin kommentti tänne tuli? Historia on kyllä kiinnostavaa.

    VastaaPoista