Kirja: Tove Jansson: Kuinkas sitten kävikään? (WSOY 2001)
Elokuva: Kuinkas sitten kävikään? (1993)
Tarina kertoo Muumipeikon maidonhakumatkasta. Osan matkaa hän kulkee Mymmelin kanssa, joka on hukannut Pikku-Myyn. Tässä animaatiossa oli hauska yksityiskohta se, että ruotsinkielisen version lukee itse Tove Jansson.
Kirja: Tove Jansson: Vem ska trösta Knyttet? (Schildts 2001)
Elokuva: Kuka lohduttaisi Nyytiä? (1979)
Tarina kertoo pelokkaasta ja yksinäisestä Nyytistä, joka lähtee pois kotoaan matkalle. Animaatiossa tarina on esitetty laulamalla. Se oli aika jännä ratkaisu ja sopi ihan hyvin animaatioon.
Oli hauska nähdä kirjat liikkuvina ja animaatiot olivat hyvin toteutettuja. Janssonin kuvitukset nyt vaan on parhaita eikä tarinatkaan kauhean huonoja olleet. Pidän vähän enemmän Kuinkas sitten kävikään -jutusta, koska siinä on mukana perus-muumihahmoja ja tarina ei ole yhtä surullinen kuin Nyyti. Kummassakaan animaatiossa ei ole mitään dialogia, vaan niissä luetaan kirjan tarina. Molempiin on lisätty kuvia siihen mitä nähdään kirjoissa, mutta lisätyt jutut eivät mitenkään hyppää esille sieltä seasta. Näissä oli siis saavutettu hyvin se sama kirjojen henki.
Oliskohan tän muuten saanut laskea kahdeksi eri suoritukseksi...?
Luin nuo kirjat juuri pari päivää sitten ensimmäistä kertaa lapsuuden jälkeen. Ne olivat minusta kestäneet aikaa niin hyvin, että olivat edelleen varsin moderneja käsinkirjoitetun näköisine teksteineen, varjojen käytössä ja Kuinkas sitten kävikään? -kirjan aukoissa. Myös se, miten lukijaa pyydettiin itse piirtämään kuva tai kirjoittamaan kirje on sellaista, mitä harvoin nykykirjoissa kohtaa.
VastaaPoistaMinä taas pidin enemmän Kuka lohduttaisi Nyytiä-kirjasta. Johtuiko ehkä siitä, että minusta Kirsi Kunnaksen runoilu sointui paremmin kuin Hannes Korpi-Anttilan. Minua myös häiritsi Kuinkas sitten kävikään? -kirjassa käytetetyt muodot Vilivinkka ja Hommuli.
Nää on tosiaan malliesimerkkejä hyvin säilyneistä kirjoista!
VastaaPoista