Heli Laaksonen: Pursu. Otava 2009.Luin keväällä Heli Laaksosen runoja, jotka on kirjoitettu lounaismurteella. En yleensä pidä murteellisten tekstien lukemisesta, kun tuntuu, ettei niistä meinaa saada selvää ja siksi lukemiseen pitää keskittyä enempi. Puheessa murteet häiritsee vasta sitten, kun ne on tosi vahvoja. Siksi Laaksosen runot upposivatkin paremmin äänikirjoina.
Pursu-kirja sisältää Laaksosen eri lehtiin kirjoittamia kolumneja. Tekstien aiheita on monia erilaisia: matkustaminen, eläkeläiset, syöminen jne. Aloitin lukemaan tätä jo keväällä, mutta en sitten päässyt siinä kovin pitkälle sen murteellisuuden takia. Nyt sitten otin itseäni niskasta kiinni ja sain luettua kirjan. Ei se sitten ollutkaan niin hankalaa. Välillä on ihan kiva lukea vaihteluksi jotain kolumneja tai novelleja, joten sikäli ihan hyvä että tämä osui kohdalle. Muuten kirja ei sisällöltään sitten ollutkaan mitenkään erityisen ihmeellinen. Muutama jutuista oli erityisen nerokas, loput ei herättäneet tunteita suuntaan tai toiseen.
Jos on Laaksosen runoista innostunut, sitten tämä on testaamisen arvoinen. Samoin jos murrekirjallisuus kiinnostaa, myös silloin tämä on ihan hyvä valinta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti