Anna-Liisa Mattila: Piparikirja. Atena 2001. Kirja esittelee pipareiden historiaa ja valmistustapoja sekä Suomessa että muissa maissa. Arkeologisten löytöjen mukaan piparien historian alku on voitu ajoittaa vuoden 3000 eKr tienoille, Indus-virran seudulla tehtyihin hunajakakkuihin. Myöhemmin hunaja korvattiin muilla mausteilla ja nykypiparien esi-isät olivat syntyneet. Suomessa niitä on tehty 1600-luvulta lähtien. Euroopassa luostareilla oli pitkään yksinoikeus piparien valmistamiseen. Monissa maissa niiden teko ei vieläkään rajoitu pelkkään jouluun.
Piparit ovat Suomessa tavallista jouluruokaa, jonka historiaa ei yleensä tunneta ja käytetään aina samoja reseptejä. Kirjan kanssa saa kulumaan aikaa paljon, koska tieto-osasto on sen verran laaja. Pidin sitä mielenkiintoisempana kuin itse reseptejä. Leivontaosio koostuu siis paristakymmenestä piparireseptistä. Ne ovat kotoisin eri maista ja eri puolilta Suomea. Osa on jouluisempia ja osa ei. En tykkää siitä, että täällä rajoitetaan nykyään näin hyvä ruoka pelkkään joulusesonkiin, aikaisemmin täällä ja vielä nykyäänkin muualla ei olla yhtä rajoittuneita.
EDIt: Nyt mä vasta tajusin, etten ole kommentoinut täällä Finlandiaa ollenkaan. Kai kunnon kulttuuribloggaajan pitäisi tehdä niin? No, en taida kuitenkaan, kun yhtäkään en niistä kirjoista lue kuitenkaan eikä palkinto ole muutenkaan koskaan oikeasti kiinnostanut. Laila Hietamiehen kirjan lukua tosin harkitsin hetken aikaa, mut ei oikein inspiroi sekään just nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti