Sori nyt tulee toinen teatteriaiheinen teksti peräkkäin (vielä kuvattomana), mutta kun olen kerrankin käynyt katsomassa useamman kuin yhden jutun, niin tietty kirjoitan molemmista.
Olin eilen illalla Lavaklubilla, kun Kansallisteatteri ja Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus järjestivät yhteistyössä unkarilaisen draaman illan. Esityksenä oli István Örkényn näytelmä Tótin perhe, joka esitettiin lukudraamana. Siitä oli pätkäisty osa pois, niin kokonaisuus ei tällä kertaa ollut samanlainen kuin mitä sen olisi oikeasti kuulunut olla. Aluksi kuultiin taustoittava selostus näytelmästä ja Örkénystä yleensä, mikä oli aika informatiivinen ja siksi hyvä juttu.
Näytelmä tapahtuu toisen maailmansodan aikana. Totin perheen poika on rintamalla ja hänen esimiehensä majuri tulee perheen kotiin viettämään hermolomaa pariksi viikoksi. Majurin hermot saavat lepoa ja muun perheen hermot eivät, kun majuri innostuu tekemään rasioita yötä myöten.
Tyyliltään tämä oli komediaa, jossa oli sekoitettuna absurdeja elementtejä. Mietin sitä, että mistä kaikesta tuli jäätyä paitsi, kun osa näytelmästä puuttui. Toivottavasti tämän pääsisi näkemään esitettynä jossain tai sitten pitää hankkia tämä luettavaksi kirjamuodossa, kun sellainen ainakin näyttää olevan saatavilla.
Edellisen kerran kävin katsomassa Lavaklubilla syksyllä ja nyt toisella kerralla tämä alkaa jo tuntua hyvältä esitysmuodolta. Tietty lavastuksesta ja muusta visuaalisesta puolesta tässä jää paitsi, mutta toisaalta tämä on sitten omalla tavallaan rennompi tapa tutustua teatteriin. Yritin jo googlailla, että missä pääsisi näkemään lisää lukudraamoja, mutta valikoima on vähän heikohko. Varmaan Kotimaisen teatterin festivaali on taas syksyllä ja siellä jotain kivaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti