sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Kirja-arvio: Kenttäharmaita naisia

Irja Virtanen: Kenttäharmaita naisia. Tammi 2007.

Tein vuodenvaihteessa päätöksen, että lukisin enemmän aikuisten kirjoja. Jossain vaiheessa sitten keksin, että voisin lukea samalla vaivalla enemmän vähän tuntemattomampienkin kirjailijoiden teoksia enkä vaan niitä samoja, mitä koko muukin Suomi (tai maailma) lukee. Nappasin kirjan Kenttäharmaita naisia kirjastosta mukaani äänikirjana, kun se siellä sattui tarjolla olemaan enkä ollut koskaan aikaisemmin kuullut kirjailijasta. Yleensähän äänikirjoiksi tehdään sellaisia tunnetumpien kirjailijoiden teoksia.

Kirja kertoo jatkosodan ajasta ja kertoo erityisesti lottien elämästä sodan aikana. Tämä on luultavasti aika totuudenmukainen kuvaus, tuskin tarinaa on paljoakaan kaunisteltu. Jos lähihistoria kiinnostaa yhtään, niin kirja kannattaa tosiaankin lukea. Ja vaikka ei kiinnostaisikaan niin paljon, niin lukeminen on silti kannattavaa. Takakannessa kirjaa kuvailtiin "naisten Tuntemattomaksi sotilaaksi" ja pidän määritelmää aika osuvana. Tämän voisi jopa laittaa kouluissa vaihtoehdoksi Tuntemattoman lukemiselle. Ja kun kerran tämän äänikirjana kuuntelin, niin pakko mainita, että tykkään lukijana olleesta Seela Sellasta, jonka ääntä kuuntelee ihan mielellään.

Kirjan lopussa oli onneksi tietoa kirjailijasta ja kirjan taustasta, kun netistä ei löytynyt oikein mitään kunnollista. Mua kiinnosti siis erityisesti kirjan tausta, kun en nyt niin kauhean hyvin tunne lotta-elämää. Kirja julkaistiin alun perin vuonna 1956 ja siitä on vasta nyt alettu ottaa uusia painoksia, vaikka ensimmäinen painos kuulemma myytiin äkkiä loppuun. Kyse oli ilmeisesti siitä, kun kirjasta nousi aika iso haloo ilmestymisen jälkeen (ihan niin kuin Tuntemattomastakin). Kirjaa ei siis siinä vaiheessa pidetty virallisen lotta-imagon mukaisena, kun kirja esittelee monenlaisia lottia, joista monet ei enää jaksa olla isänmaallisia.

PS. Jos tää blogger näyttää paljon haamupäivityksiä, älkää ihmetelkö: lisäilen tikulta valmiiksi kirjoitettuja tänne luonnoksiksi ja julkaisen niitä sitten myöhemmin.

PS 2. Missä kaikki kommentoijat on?

4 kommenttia:

  1. Hei!
    Hyvä idea tuo, että Kenttäharmaita naisia voisi olla koulussa Tuntemattoman vaihtoehto! Itsekin kuuntelin tämän äänikirjana ja pidin Seela Sellan luennasta kovasti. Naisia ei sota-aiheisissa kirjoissa kauheasti ole näin keskeisessä asemassa ja näin rehellisentuntuisesti kuvattuina. Vaikutuksen teki mm. se, miten kullan arvoinen oli tuohon aikaan terveys. Muistaakseni joku henkilöistä melkein noin vain kuoli keuhkotautiin (tuberkuloosiin) ilman, että häntä mitenkään olisi yritetty auttaa tai hoitaa.

    VastaaPoista
  2. Mä tykkäsin just siitä, että tämä oli naiskeskeinen - vaikka Tuntematonkin on hyvä kirja omalla tavallaan. Terveysasiat oli pariin otteeseen enemmän esillä kirjassa; yksi tosiaan kuoli tuberkuloosiin, kun ei tullut lähteneeksi hoitoon ajoissa.

    VastaaPoista
  3. Hei!

    Ei tämä vissiin kovin harvinainen kirja ole, koska tein tästä äsken oman bloggauksen:) Luin tämän ihan perinteisenä kirjana ja tykkäsin kovin. Hyvä huomio, että tätä voisi luetuttaa koulussa Tuntemattoman vaihtoehtona. Tämä voisi kiinnostaa enemmän tyttöjä...

    VastaaPoista
  4. Mulla oli tosiaan mennyt ohi se uusintapainosten aloittaminen ja ihan oikeesti luulin, että tää on vaan joku random kirja, josta kukaan muukaan ei ole kuullut. :D

    VastaaPoista