Kirja kuuluu Nummelan ponitalli -sarjaan. Tallin omistaja Pena on perinyt kartanon, jonne on luvatta muuttanut kolme sukulaistätiä, jotka eivät halua häipyä pois talosta. Porukka tallilta lähtee siis kartanolle ratsastusleirille ja tarkoituksena on saada samalla tädit häädettyä pois.
Näissä sarjan uudemmissa kirjoissa ei pahemmin edes ratsasteta, vaan pääpaino on seikkailuilla tai satunnaisilla mystisillä tapahtumilla. En ole lukenut vanhempia osia pitkään aikaan, mutta muistelen, että niissä tosiaan ratsastettiin enempi. Näin yksittäisinä luettuna kirjat ovat hyviä välipalaksi ja tarinat tuntuvat toimivilta. Jos niitä lukisi enemmän putkeen, niin luultavasti ne alkaisivat toistaa itseään.
Nummelan ponitalli on pitkä sarja: nyt ilmestyneitä osia on joku 80 ja lisää tulee koko ajan, viime vuosina useampi kuin yksi vuodessa. Perushahmot ja -puitteet ovat edelleen samoja, mutta aika kulkee eteenpäin sarjassa jonkin verran ja uusia hahmoja on tullut mukaan joitakin kappaleita.
Jalon sisarukset ovat dominoineet jo vuosia hevoskirjagenreä. Nykyään ei enää pahemmin ilmesty muiden suomalaisten kirjailijoiden kirjoja eikä ulkomaalaisia käännetä usein. Genren kulta-aika taisi olla 20 vuotta sitten. En ole itse koskaan ratsastanut, mutta siitä huolimatta aloitin lukemaan hevoskirjoja ala-asteella ("no kun kaikki muutkin") ja satunnaisesti luen niitä edelleenkin.
Olisikohan hyvä idea ottaa ensi vuoden projektiksi lukea koko sarja järjestyksessä läpi? Ainakin voisin yrittää tehdä jonkunlaista vertailua sarjan kehityksestä, hmmm....
Lukuhaasteet:
Kiinteistöhaaste
Nykyajan tyttökirjat
En ole Jalojen kirjoja lukenut, mutta Hevoshullua tilasin aikoinaan monta vuotta ja hevoskortteja keräilin ja keräilen yhä, paitsi yhtä, en muista oliko se Merja vai Marvi Jalon kirja enkä muista nimeäkään, mutta se kertoi lasta odottavasta tytöstä (tai pelkäsi, että odotti lasta, en nyt muista tarkalleen), joka meni ratsastusrippileirille. Muuta en siitä sitten muistakaan.
VastaaPoistaMielestäni parhaat hevoskirjasarjat on Almgvistin Annika-sarja ja Fergusonin Laura-kirjat. Annika-sarja minulta löytyy kokonaisuudessaan, täytyisi kai sekin taas muistin virkistykseksi lukea. Näistä nykyisin julkaistavista Polluxeista en kyllä ole juurikaan kiinnostunut, ne on sellaista "tehtailua", mikä vie "mehuista maut".
Hevoshullu on just hyvä lehti! :D Laura-kirjat tuntui aikoinaan mun mielestä jotenkin vähän vanhanaikaisilta, Annikoita en ole tainnut montaa lukea. Tuo mainitsemasi yksittäinen kirja ei tunnu tutulta ollenkaan, pitäisikin vähän kaivella kirjaston valikoimia. Polluxit minäkin olen jättänyt väliin.
PoistaVoi kyllä noita hevoskirjoja, eniten muistaakseni ainakin Nummelan ponitallia ja Nea-sarjaa, tuli luettua silloin hmmm... jo hieman ylikin 20 vuotta sitten! Kun vielä jaksais lukea enemmän kuin nykyisellään (hävettää tää nykyinen lukutahti...), niin voisi lukea tosiaan taas pitkästä aikaa niitä uudelleen :) Hevoshullun ja Villivarsan pariin olen ajoittain huvikseni ja nostalgian vuoksi palannut viimeisen parin vuoden aikana -ei vaadi niin paljon keskittymistä lehtien lukeminen... :D
VastaaPoistaNää on nopealukuisia, niin ota ihmeessä joku välipalaksi! :)
PoistaJa Haavikon ravitallia luin myös! Eli Merja Jalon kirjat tais tosiaan olla niitä lemppareita... :)
VastaaPoistaMä en ole Ravitalleja lukenut kuin pari, niin niihin voisinkin siirtyä seuraavaksi.
Poista