Kirjassa Tokigt och Roligt hela dan on useita lyhyempiä tarinoita, jotka kertovat Touhulassa asuvien eläinten elämästä. Tarinat ovat erilaisia ja kaikissa on toimiva juoni. Pidän sisällön vaihtelevuudesta: silloin lukeminen säilyy mielenkiintoisempana eikä ainakaan itselläni ole mitään tiettyä suosikkihahmoa, jota haluaisin seurata enemmän. Kyseessä on joka tapauksessa se tuttu ja turvallinen Scarryn maailma, joka pysyy laadullisesti suunnilleen samana kaikissa kirjoissa.
Scarryn kirjoista kehun aina hyvää kuvitusta: piirrostyyli on yksi kestosuosikeistani. Kuvissa on riittävästi yksityiskohtia, joissa riittää tutkittavaa. Yksityiskohtien määrä ei kuitenkaan vedä vertoja Tatulle ja Patulle, mutta vaihtoehtona tämä on silti vähintään yhtä hyvä. Ainakin tämä ruotsinkielinen painos on julkaistu siinä isommassa koossa, joka on parempi kuin ne uudemmat pienet. Kuvat pääsevät paremmin oikeuksiinsa isompina, vaikka pienempi koko olisikin ehkä parempi pienemmille lukijoille.
Kirja on takuuvarmaa laatua, jota voi suositella eri-ikäisille lapsille. Mielestäni Scarryn kirjoilla on pitkä elinkaari: niitä voi lukea moneen kertaan eikä lukijan iällä ole mitään väliä. Pätkittäisyyden takia kirja voisi sopia hyvin iltasatuna luettavaksi.
Anne Peltola: Pom Pom. WSOY 2005. Kirja kertoo punaisesta pallosta, jonka nimi on Pom Pom. Se lähtee seikkailemaan ympäriinsä, mutta palaa kuitenkin lopuksi kotiin. Periaatteessa tarinassa ei ole mitään järkeä, kun juonen punainen lanka ei ole kovin vahva. Siitä huolimatta tämä on aika hyvä kirja, omalla tavallaan nerokas. Kirjassa on myös hyvät kuvat, jotka on toteutettu kollaasitekniikalla. Tämän kirjan hyvyyttä ei pysty kunnolla selittämään, vaan se on koettava itse, kun kyseessä on kuitenkin aika poikkeuksellinen kirja. Se sopii luettavaksi monen ikäisille lapsille, myös pienille.
Pom Pom oli Pohjoismaisen kuvakirjakilpailun kansallinen finalisti vuonna 2004. Tällä laadulla se ei ole mikään ihme. Tämä onkin uudemmista kuvakirjoista paras löytämäni pitkään aikaan. En vaan silti ymmärrä, miksen ollut löytänyt tätä jo aikaisemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Catarina Kruusval: Ellens blombok. Rabén & Sjögren 2003. (suom. Ellenin kukkakirja)Ellens blombok on ikään kuin yhdistetty lasten runo-, tieto- ja kuvakirja, mutta kirjaa ei voi kunnolla luokitella mihinkään niistä ryhmistä. Jokaisella sivulla esitellään jokin uusi kasvi, mutta tämä ei ole kuitenkaan varsinainen kasviopas, joten sen tyyppisiä tietoja kirjasta ei löydä.
Tekstiosuudet sisältävät parin säkeen mittaisia riimejä kasveista, lasten leikeistä ja vastaavista aiheista. Runokirjana tätä ei kuitenkaan kannata suositella, laadukkaampiakin lasten runoja on olemassa. Suomennosta en ole lukenut, niin en tiedä, että tuntuvatko runot käännettyinä onnistuneemmilta.
Kirjassa pääosassa ovat isot kuvat, joissa kuvataan leikkiviä lapsia ja kasviteema on liitetty mukaan myös niihin. Kuvat ovatkin kirjan parasta antia. Piirrostyylistä ja osittain kirjan teksteistäkin tuli jostain syystä mieleen Elsa Beskow ja tämä muistuttaakin hänen teostensa nykyaikaistettua versiota.
Lisäksi jokaisesta kasvista on myös tarkempi kuva ja tieteellinen nimi, jotka tekevät kirjasta vähän kasviopasmaisemman. Erityisesti tieteellisien nimien mukaan tuomisesta annan plussaa kirjalle, kun niitä ei aina lastenkirjoissa näe. Kokonaisuutena tämä on sellainen kirja, jota voi suositella luettavaksi ainakin kaikille lapsiperheille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti