Helena Anhava: Maininki ennen aaltoa. Otava 1997.
Helena Anhava oli kyllä nimenä tuttu jo ennestään, mutten ollut aikaisemmin yhtään hänen runoaan lukenut. Tämän kirjan olen joskus keväällä raahannut kotiin kirjaston kierrätyskärrystä.
Runot käsittelevät lähinnä ihmisiä ja ajatuksia. Osa on tunnelmakuvauksia ja osa muistuttaa aforismeja. Nyt muuten tuntui vaihteeksi siltä, että tavoitin monesta runosta jonkun syvemmällä olleen ajatuksen (edistystä!). Tässä oli muuten ihan hauskaa vertailla edellisen lukijan merkintöjen kanssa sitä, että tuntuvatko samat runot hyviltä (ei, ei se maku ihan yksiin osunut).
Kokonaisuutena teos oli kuitenkin aika keskitasoa. En inspiroitunut hankkimaan heti lisää tätä samaa, mutten myöskään toisaalta halunnut laittaa kirjaa heti takaisin kiertoonkaan. Positiivista tässä oli kuitenkin se, että sain taas yhden nimen lisää myöhemmin luettavien runoilijoiden listalle ja se on jo ihan hyvä saavutus.
Ihana nimi kirjalla. Olen joitakin Helena Anhavan runoja ja muita tekstejä lukenut ja tykännyt, pitää etsiä tämäkin kirjastosta!
VastaaPoistaEn tiedä yhtään, että onko tämä Anhavan normaalia tasoa vai ei, mutta saatat siis tykätä tästäkin.
PoistaKansi on ainakin sellainen, mikä vetoaa minuun. Pitäisi silmäillä kirjaa, jotta saisi tuntumaa runoihin.
VastaaPoistaSe selviää parhaiten kokeilemalla, että vetoaako myös sisältö. :)
Poista