Veli-Pekka Lehtonen ja Ilkka Mattila: Taide-suomi-sanakirja. Tammi 2007.
Löysin joku aika sitten Suomalaisen kirjakaupan löytö-osastolta kyseisen kirjan. Pakko se oli ostaa, osittain halvan hinnan takia, mutta toisaalta se on hyödyllinen työkalu kulttuurista kiinnostuneelle ja siitä kirjoittavalle. Kirjaan on lähinnä koottu erilaisissa taidekritiikeissä käytettyjä fraaseja ja selitetty niitä, mutta loppuun on koottu käyttökelpoisia fraaseja esim. haastattelua varten. Osa selityksistä tuntuu vitsimielessä keksityiltä, osa taas osuu hyvin kohdalleen. Käyttökelpoinen taas oli esim. osio "mitä sanoa, kun taide-esitys ei koskettanut, mutta sitä ei kehtaa sanoa". Tästä kirjasta sain tehtyä hyviä huomioita, että tietynlaisia fraaseja kannattaa tosiaan vältellä omissa arvioissa, mutta osaa taas pidin niin hyvinä, että pakko päästä käyttämään mahdollisesta kuluneisuudesta huolimatta. Kirja sopii myös taidearviointien lukijoille, että voi alkaa analysoimaan tekstien taustamerkityksiä.
Terve!
VastaaPoistaKiitos vierailustasi :) Oli mukava löytää sitä kautta sinun mukava blogisi. Vaikutat sellaiselta helposti lähestyttävältä ja herttaiselta blogituttavalta.
Lueskelin vähän noita vanhoja postauksia, niin WOW tuohon että olit oppinut lukemaan jo 4 vuotiaana!
Kiva että tulit vastavierailulle, tämän blogin saa lisätä mielellään omalle lukulistalle. :) Meillä kotona on opetettu kaikki lapset lukemaan ennen kouluun menoa, mikä on mun mielestä ollut ihan hyvä juttu. Mä siis itse luin jo ihan kunnollisiakin kirjoja itse ennen koulu-ikää enkä pelkkiä kuvakirjoja. :)
VastaaPoistaMäkin luin kyllä ennen kouluun menoa, mutta taisin olla juurikin sen 6 v. :)
VastaaPoista