Tove Appelgren ja Salla Savolainen: Vesta-Linnea ja hirviö-äiti. Tammi 2009.
Piti saada joku helppo suoritus lukuhaasteita varten, niin yritin etsiä jotain lastenkirjoja ja löysin tämän. Vesta-Linnea-sarjasta on puhuttu paljon enkä ollut koskaan yhtäkään kirjoista lukenut, niin siinä oli toinen hyvä syy ottaa kirja testattavaksi.
Kirjassa kaikki alkaa siitä, kun Vesta-Linnea ei halua laittaa päälleen sukkahousuja. Äiti suuttuu siitä ja tyttö on sitten ihan paineissa koko loppupäivän (ja äitikin on edelleen vihainen). Tämä on kai aika normaali kuvaus lapsiperheestä: aina välillä lapsi kieltäytyy jostain asiasta ja aina välillä äiti ei jaksa. Sori, ei nyt irtoa parempaa analyysia äiti-lapsisuhteesta, mutta tämän voi ottaa luettavaksi, jos kaipaa lastenkirjaa aiheesta.
Salla Savolaisen kuvitus kirjassa on kiva, mutta tarina ei sitten ollut mitenkään erityinen. En keskimäärin tykkää kovinkaan paljoa tällaisista kirjoista, joiden avulla on tarkoitus käsitellä lasten kanssa jotakin asiaa (tässä tapauksessa tunteita). Tämä oli siis kategoriaa "tulipahan luettua". Selasin kirjastossa muita sarjan kirjoja, mutta nekään eivät tuntuneet ainakaan selkeästi paremmilta. Vähän innostuneempiaa tekstiä sarjasta voitte käydä lukemassa vaikka Karoliinan postauksesta.
Lukuhaasteet:
Kirjallisuuden äidit
Underbara finlandssvenskor vid papper
Mä taas tykkään tällaisista kirjoista, koska niiden avulla on helpompi selittää lapselle juurikin niitä tunteita tai muita isompia asioita, joita muuten vois olla hankala itse kielentää. Tarinoiden avulla nimittäin oppii ja ymmärtää. Vesta-Linnea-kirjoja meillä on muutama luettu ja muistaakseni niistä pidettiin.
VastaaPoistaMulla voisi olla toisenlainen mielipide asiasta, jos olisi omia lapsia tai muita tuttuja lapsia, joilta pääsisi mielipidettä kyselemään.
PoistaMeillä ollaan luettu, mutta mä luulen, että ole itse aina tykännyt eniten vesta-linnean tarinoista.
VastaaPoistaEn muista kirjan nimeä, mutta siinä käsitellään kuolemaa, ja se on tosi synkkä kirja. Molemmat lapset aina pelästyy tarinaa. Pitäisi varmaan käsitellä kuolemaa sen kirjan avulla, mutta joo, ehkä vähän synkkä aihe vielä. Oikealla hetkellä voi tietysti auttaa.
Kuolemakirjat tuntuu muutenkin olevan vähän synkähköjä, mutta kaipa niistäkin on jollekin apua.
Poista