Enid Blytonin kirjat on kulkeneet mukana ala-asteen alusta asti. Parhaimmat osat esim. Viisikoista on vuosien varrella tullut luettua yli 10 kertaa ja silti on aina vaan pakko lukea uudestaan. Seikkailukirjat on lajityyppinä yksi mun suosikeista, mutta nykyään ei enää kirjoiteta kunnollista seikkailua lapsille. Blytonilta on useampi sarja suomentamatta enkä mä ole oikein meinannut saada niitä käsiini englanniksikaan. Lisäksi niitä pienille lapsille suunnattuja satuja ei ole suomennettu oikein mitään, mutta niistä en muutenkaan välitä niin paljoa.
Nyt on kuitenkin yhtä seikkailusarjaa alettu suomentamaan. Kirjoitin ensimmäisestä osasta (Aution kartanon arvoitus) jo Kirjavinkkeihin ja nyt sain toisen osan luettua. Kiertävän tivolin arvoitus oli tämän osan nimi. Siinä selvitellään, että miten ihmeessä tivolin kiertuepaikkakunnilta katoaa aina jotain vanhoja arvokkaita papereita. Asetelmaltaan tämä on sitä ihan perus-seikkailua Blytonin tyyliin: lapsiporukka lemmikkeineen saa lomansa aikana selvitettäväkseen jonkun mysteerin. Joko olen tulossa vanhaksi tai sitten tämä sarja on huonompi, mutta en siis tykkää näistä niin paljoa kuin niistä aikaisemmista sarjoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti