Kirja-arvio: 100 ranskan verbiä

Tiina Martikainen: Cent verbes sans souci - 100 ranskan verbiä. Finn Lectura 2008.

Kirjaan on koottu sata tavallista ranskan kielen verbiä taivutettuna erilaisissa aikamuodoissa ja tapaluokissa. Alussa on kerrattu yleisemmällä tasolla kielioppia verbien osalta. Olisin itse kaivannut jotakin tällaista kirjaa silloin, kun opiskelin ranskaa aktiivisemmin. Toisaalta sille on käyttöä myös nyt, kun olen ehtinyt unohtaa aika paljon kieliopista. Siitä on todella kätevää tarkistaa miten joku vähemmän tuttu sana taipuu, varsinkin kun mukaan on otettu myös niitä harvemmin käytössä olevia muotoja kuten subjunktiivi. Kirja on hyvä kenelle tahansa ranskaa opiskelevalle tai kielen käyttäjälle.

Eurooppalaisia kirjasuosituksia

Kirjoitin muutama viikko sitten Jäniksen vuodesta liittyen Swap-bot-vaihtoon. Unohdin sitten kertoa täällä, että mitä kirjoja omasta maastaan muualla asuvat suosittelivat ja se lista tulee nyt tässä.

Saksa - Walter Moers: Uinuvien kirjojen kaupunki
Englanti - Walter Greenwood: Love on the Dole
Tsekki - Jaroslav Hasek: Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
Tanska - H. C. Andersenin sadut

Englantilainen kirja on ainoa, josta en ollut itse kuullut aikaisemmin. Sitä ei kuitenkaan näytä saavan täältä kirjastosta, joten siihen en pääse itse tutustumaan. Moersin kirjaa aloitin jo ja se vaikuttaa hyvältä. Sotamies Svejk olisi kanssa tarkoitus lukea joskus.

Suosikki-radiokanaviani

Vaihteeksi on tullut kuunneltua radiota useammin. Vaihtelua päätin sitten laittaa tänne blogiinkin radio-aiheisen tekstin myötä. Olen asentanut MP3-soittimeni pikavalintaan neljä kanavaa, jotka on siis sitten ne eniten kuuntelemani:

1. Radio Nostalgia. Musiikkimakuuni tämä kanava uppoaa parhaiten, mutta kuuluvuus tällä on vähän turhan heikko.

2. Suomipop. Suomalainen musiikki on aika jees, varsinkin kun kanavalla on alettu soittaa finnhitsejä useammin vaihteleviin aikoihin eikä vain lauantai-iltaisin. Tuntuu, että kanavalla on myös lisätty juontajien puheaikaa (verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen) ja tavallaan sekin on ihan jees.

3. Iskelmä. Periaatteessa tykkään tosi paljon iskelmämusiikista, mutta tämä kanava tulee valittua nykyään harvemmin kuin ennen. En tykkää, kun siellä soitetaan vaan niitä samoja huonoja tangokuningattaria ja muutenkin linja on mennyt popimpaan suuntaan. Ulkomaisten hittien takia tulee silti kuunneltua joskus ja silloin, kun kaipaan iskelmäisempää musaa kuin mitä Suomipopilta tulee.

4. Radio Suomi. Suomea kuuntelen satunnaisesti vaihtelevan musiikin takia, kun siellä ei soiteta pelkkiä hittejä. Jos joskus (harvoin) tekee mieli kuunnella puheohjelmia, myös silloin valitsen tämän. Merisää on myös aika kova juttu.

Viron kirjallisuus

Mä olen yrittänyt etsiä virolaista kirjallisuutta luettavaksi, mutta huonolla menestyksellä. Tuntuu, että suurin osa suomennetuista suurin osa on neuvostoaikaista, vaikka jonkin verran uudempaakin löytyy. Olen aloittanut tosi monta kirjaa, mutta harvan niistä olen saanut loppuun. Ne on jotenkin olleet niin outoja, että homma ei vaan ole toiminut.

Niistä harvoista loppuun asti saamistani kirjoista suosittelen näitä:
- Eno Raud: Metsäveljet
- Eno Raud: Puujumala
- Albert Kivikas: Nimet marmoritaulussa
- Ellen Niit: Maailman pysyvyys (runoja)

Joni Kärjen tekemässä kirjassa Virolaisia nykykirjailijoita (BTJ 2007) esitellään parikymmentä virolaista kirjailijaa (mukaan lukien Suomessakin hyvin tunnetut Jaan Kross ja Lennart Meri). Osa heistä on aloittanut kirjoittamaan kirjoja jo 1960-luvulla, mutta mukana on myös nuoremman polven väkeä. Kaikki kirjailijat esitellään erikseen ja teosluetteloihin on erikseen merkattu suomennetut teokset, niin ei tarvitse lähteä arvailemaan käännöksiä. Kirja on aika hitti kaikille, jotka ovat kiinnostuneet lukemaan virolaista kirjallisuutta. Tämän kanssa pääsee hyvin alkuun ja valikoimasta pitäisi löytyä jokaiselle jotain sopivaa luettavaa.

"Käsilaukun" sisältö

Muoti- ja lifestyleblogeissa on suosittua esitellä välillä oman käsilaukun sisältö, joka on tavallaan aika mielenkiintoinen postausaihe. Päätinpä minäkin tarttua aiheeseen, kun välillä tekee mieli julkaista täällä juttuja vähemmän vakavista tai kulturelleista aiheista. Kuvasin tuossa elokuun puolella, että mitä kulkee yleensä mukanani nyt nykyisen työn aikana.



Kuljetan tavaroitani yleensä jossain kangaskassissa, jota vaihdan tai tyhjennän aina välillä, niin sedimenttejä ei pääse syntymään sinne pohjalle. Lisäksi otan tavallisesti mukaan jonkun irtokassin kirjaston kirjoja tai kauppaostoksia varten.

Lompakko ja avaimet tulee mukaan kanssa aina (avaimissa on kiinni kolikkolompakko). Nyt töissä kulkee kaksi puhelinta, joista toinen on oma ja toinen työpuhelin. Lisäksi kannan mukana kalenteria, vaikka en nykyään sitä enää niin paljoa tarvitsekaan. Pussukassa on kyniä, nenäliinoja, särkylääkkeitä yms. tarpeellisuuksia.

Viime aikoina olen ottanut täihin mukaan myös MP3-soittimen, että voisin kuunnella radiota tai äänikirjoja. Käytännössä mukanani on myös aina yksi tai useampia kirjoja, kesken olevien lisäksi saattaa olla pino kierrätettäviä tai kirjastoon palautettavia.

Tähän tulee sitten tilanteen mukaan lisäksi eväitä ja huppari tai jotain muita lisävaatteita.

Olis kiva myös nähdä, mitä te muut raahaatte mukana... :)

Paras kielenhuoltokirja

Vanhasta vuodatus-blogista pelastettu tekstinpätkä, joka oli siellä julkaistu syyskuussa 2009 ja kirjoitettu siksi, kun joku oli googlesta tätä etsinyt.

Kielenhuoltokirjan parhaus riippuu yksinkertaisesti siitä, että millaista kielenhuoltoa tarvitsee ja mihin kieleen. Kielioppiin mä olen todennut selkeimmäksi Gummeruksen sarjan, esim. Ranskan peruskielioppi (aik. painokset tyylillä Nykyranskan peruskielioppi), joita on saatavilla näistä isoimmista peruskielistä. Niissä ei ole siis mitään yleistä tyylioppia. Ruotsin kieltä varten mä olen löytänyt kaksi helmeä: Gösta Åbergin kirjat Första hjälpen i svenska ja Handbok i svenska (ja näistä erityisesti ensimmäinen). Niissä on sen kieliopin lisäksi kaikkia tyylillisiä seikkoja yleisesti kirjoittamiseen ja miten kirjoitetaan hyvää ruotsia. Tosin noissa pitää osata jonkun verran ruotsia jo ennestään, että niistä ymmärtää jotain. Ja tietenkin helpottaisi, että jos olisi ne kielioppiasiat edes jotenkuten muistissa myös suomeksi....

Joskus jää kirjoja kesken

Salla oli tutkinut Helmetissä omaa lainaushistoriaansa ja katsonut mitä kirjoja oli tullut jätettyä kesken ja päätin itse tehdä samasta aiheesta postauksen.

Kirjojen jättäminen kesken piti joskus opetella väkisin, kun ihan turhaan kulutan aikaa huonoon kirjaan, kun maailmassa on paljon hyviäkin. Välillä parempikin kirja jää kesken ajanpuutteen takia ja joskus vien kirjoja takaisin kirjastoon edes aloittamatta niitä.

En merkkaa kesken jätettyjä kirjoja mihinkään muistiin enkä ole blogannutkaan niistä. Ehkä kuitenkin kannattaisi, kun joskus voisin kokeilla niitä uudestaan. Kirjaston kirjathan näen tuolta, mutta omia tai bookcrossing-kirjoja en.

Mutta tässä siis joitakin kesken jättämiäni kirjoja, jotka ovat olleet kirjastosta:
* useampi Mati Untin kirja (mikään ei tuntunut pääsevän vauhtiin tai oli outoja)
* Mats Traat: Viisi tanssia (takakannen perusteella hyvä, mutten vaan päässyt kunnolla alkuun)
* Marjaneh Bakhtiari: Toista maata (se eka oli lukemisen arvoinen, mutta tämä alkoi tökkiä jostain syystä)
* Cecelia Ahern: Mitä huominen tuo tullessaan (hyvä kirjailija, mutta kirja ei imaissut mukaansa samalla tavalla kuin aikaisemmat)
* Kaj Chydeniuksen muistelmat Muistin juuri (ei mulla tainnut olla mitään syytä kesken jättöön, yritän joskus uudestaan)
* Tallinnasta pois - groteskia virolaista proosaa (tarinat oli liian outoja)
* Pauliina Susi: Pyramidi (tästä luin blogiarvioinnin, mutta sen perusteella kirja vaikutti paremmalta kuin mitä oli)
* Carol Ann Leen tekemä Anne Frankin elämänkerta (aika ei riittänyt, niin tähän aion palata vielä)
* Haruki Murakami: Mistä puhun, kun puhun juoksemisesta (lainasin kirjan haastetta varten ja kun en juoksua harrasta, niin kiinnostus ei riittänyt koko kirjaan)
* Kolme kerettiläistä : liettualaista nykydraamaa (luin kolmesta näytelmästä yhden ja muutkin näyttivät olevan yhtä outoja)